Savon radan tulo Pieksämäelle

Pieksämäellä sijaitsee rautateiden risteyssolmukohta. Rautatie on perinteisesti tarjonnut työtä pieksämäkeläisille ja siellä onkin ollut tarjolla koulutusta veturimiehen urpendolino_talviaa ajatellen. Valtion rautateiden veturimieskoulu on ollut monen paikkakuntalaisen nuoren miehen opinahjona.

Savon rata kulkee nykyisin sähköistettynä Kouvolasta Iisalmeen ja sillä on pituutta 358 kilometriä. Se saatiin valmiiksi vuonna 1889. Radan tarkoituksena oli yhdistää kasvavia kaupunkeja rataverkolla toisiinsa sekä tuottaa yhteys Savosta myös Pietariin ja Viipuriin. Lisäksi itäiseltä suunnalta päästiin nyt myös Helsinkiin. Rautatien tulolla oli valtava merkitys sen varrella olevien kaupunkien ja paikkakuntien kehittymiselle ja teollisuudelle. Uutta elämää alkoi virrata junien mukana.

Noin sata vuotta myöhemmin ihmisten elämän mullisti internet ja sen tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi pelaamiseen ja vedonlyöntiin verkossa. Sen kautta voidaan hakea jännitystä elämiseen omalta kotisohvalta käsin vain muutamalla klikkauksella Klikkaa tästä. Eteesi avautuu mahtavat avajaistarjoukset, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tarjolla olevat runsaat ilmaiskierrokset odottavat pelaajaansa.

Pieksämäen perustajalla Aapeli Häyrisellä oli suuri vaikutus siihen, että Savon rata tuli Pieksämäen kohdalle, sillä vaihtoehtoisia paikkoja radalle oli muuallakin. Kun Aapeli Häyrinen saapui Pieksämäelle, hän aloitti sekatavarakaupan pitämisen 1872. Hän joutui hankkimaan tavaraa kauppaansa Viipurista ja Pietarista. Näin ollen liikemies tajusi hyvän junarataverkon tuottaman arvon niin tavaroiden kuin palveluidenkin nopealle liikkumiselle. Esimerkiksi voi oli tuohon aikaan hyvää vientitavaraa Pietarin markkinoille. Aapeli Häyrisen liiketoimet kukoistivat ja hänet valittiin kunnallislautakuntaan. Hän oli laittamassa pystyyn myös pankkitoimintaa Pieksämäellä sekä toimi monenlaisissa kunnallisissa luottamustoimissa. Vuonna 1877 Aapeli Häyrinen valittiin talonpoikien edustajaksi Valtiopäiville. Hänen edustajan vakanssi kesti melkein kaksikymmentä vuotta, jonka ajan hän oli valtiopäivien talousvaliokunnassa. Kun ratahanke oli käsittelyssä, Häyrinen puhui sinnikkäästi Pieksämäen puolesta radan sijoituspaikkana. Vihdoin hanke otti ilmaa siipiensä alle ja Aapeli Häyrinen teki kaupungille maa-aluelahjoituksen aseman rakentamista varten.

Savon rata on nähnyt monenlaisia historian melskeitä, kuten Kansalaissodan joukkojen kuljetukset

sekä myöhemmin sodat. Vuonna 1940 asemarakennus sai osuman pommista ja tuhoutui täysin. Myös Kouvolan suurta risteysasemaa pommitettiin rankasti. Sodan jälkeen tulivat alueluovutukset, jolloin Suomen itäosien rataosuudet jäivät lyhyiksi. Tällöin junaliikenne meni pääasiassa Kouvolasta Pieksämäelle. Pula kaikesta haittasi myös radan hoitoa.

Jälleenrakennusvuosina Savon radan eteläisiin osiin rakennettiin uusinta kauko-ohjaustekniikkaa, joka mullisti junaliikenteen. Samoin 1960-luvulla oikaistiin radassa olevia mutkia, jotta siitä saatiin nopeampikulkuinen tehokkaampaa kalustoa varten. Varsinainen sähköinen liikennöinti aloitettiin välillä Kouvolasta Pieksämäkeen vuonna 1980.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *