Pieksämäen seudun asutushistoriaa

Vaikka uusissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että Pieksämäen seudulla on ollut merkkejä jonkinlaisesta asutuksesta jo 5000 vuotta sitten, varsinaista vakituista asutusta alkoi muodostua Pieksämäen pitäjään 1400-1500 -luvuilla.

Alueelle tyypilliset moreeniperäiset harjanteet vetivät ihmisiä varsinkin etelän suunnalta, mahdollisesti nykyisen Mikkelin alueelta. Sieltä he saapuivat vesiteitse. Vesitiet ja vesistöt mahdollistivat ainoan ja luonnollisen kulkuväylänPieksämäen_vanha_kirkko_3 ihmisten kulkemiseen paikasta toiseen, sillä teitä ei syrjäisillä erämaaseuduilla tuohon aikaan ollut.

Ihmiset kulkivat ruuan ja toimeentulon perässä ja näin ollen Pieksämäen seudulla olevat monet kalaisat järvet houkuttivat tulijoita asettumaan pitemmäksikin aikaa. Myöhemmin näiden järvien kalastusoikeuksista saatettiin jopa riidellä. Elinkeinoista tärkeimpiä olivat siis kalastus, metsästys sekä alkava maanviljelys, joka oli lähinnä pienimuotoista kaskiviljelyä. Kuitenkin asettuminen asumaan yhteen paikkaan mahdollistivat kaskiviljelemisen kehittymisen kohti modernimpaa peltoviljelyä ja karjankasvatusta.

Pikkuhiljaa asutuksista muodostui kyliä ja suurempia asutuskokonaisuuksia, joissa edelleen harjoitettiin pakanauskomuksia. Joka kylältä löytyivät omat noitamummot ja taikaukot, jotka osasivat parantaa erilaisia sairauksia. Muun muassa sanaa kekri on käytetty tarkoittamaan vanhaa savolaista karjan jumalaa, jolle annettiin uhrilahjoja aina marraskuun 11. päivänä. Alueen vanhoja pakanallisia perinteitä ovat olleet karsikot eli puun karsimiset. Nämä ovat liittyneet mahdollisesti joko vainajien muistamiseen tai ne ovat voineet olla uhripaikkoja.

Kun korpikylät olivat nyt asutettuja, alkoi kirkkokin kiinnostumaan niiden uusista asujista. Turun piispakin oli 1500-luvulla huolissaan Suur-Savon kirkkotilanteesta ja kehotti rakentamaan sinne lisää kirkkoja. Hänen mielestään yli 15 peninkulman kirkkomatkat olivat liian pitkiä, eivätkä kaikki ihmiset tulleet kirkkoihin koskaan ja monetkin heistä vain joka kolmen tai neljän vuoden välein. Piispa ajatteli, että ihmisten tulee saada kristinopin tietoa, jotta he eivät eläisi ilman kastetta ja ripittäytymistä, kuten pakanat tai lappalaiset.

Pieksämäen kirkkopitäjä muodostui vuonna 1573, jolloin se oli erotettu sen aikaisesta Savilahdesta, Rautalammista, Juvasta sekä Tavinsalmesta. Kirkkopitäjä rakentui useista niin sanotuista kymmenyskunnista. Tuohon aikaan laajassa pitäjässä oli asukkaita noin 4000 henkeä. Vuonna 1930 Pieksämäen pitäjästä lohkaistiin Pieksämäen kauppala omaksi yksikökseen. Kauppala koki nimenmuutoksen vuonna 1948, jolloin siitä tuli taas Pieksämäki. Kaupungin statuksen paikkakunta sai vuonna 1962.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *