Aila Meriluoto – runotyttö Pieksämäeltä

Yksi merkittävä Pieksämäeltä tullut kulttuurivaikuttaja on kirjailija Aila Meriluoto. Hän syntyi vuonna 1924 opettajaperheeseen. Hänen isänsä toimi Pieksämäen yhteiskoulun rehtorina ja äitinsä lehtorina. Näin ollen opillista sivistystä arv5045_Aila_MEriluoto_nettiinostettiin myös perheen tytärten Ailan ja hänen siskonsa Sirkan kasvatusperiaatteissa.

Aila teki esikoisteoksekseen runokokoelman Lasimaalaus vuonna 1946 ollessaan vasta nuori kirjailijan alku, iältään vähän yli kaksikymppisenä. Teoksesta tuli suuri menestys niin suosionsa kuin myyntinsä perusteella ja myöhemmin Lasimaalauksesta on otettu valtavat määrät painoksia. Edelleenkin sitä pidetään yhtenä aikamme merkittävimmistä suomalaisista runoteoksista. Lasimaalaus osui ja upposi sodan kokeneiden mielenmaisemaan sekä sodan jälkeiseen tunnelmaan.

Seuraavana julkaistiin runojen kokoelma nimeltään Sairas tyttö tanssii (1952). Nämä runot ovat loppusoinnullisia, hieman perinteikkäämpiä runoja. Tämän teoksen johdosta Ailaa alettiin pitää unelmoivana runotyttönä, mikä ei ollut hänelle mieluinen rooli. Hänhän halusi olla vakavasti otettava kirjailija-runoilija, eikä vain haaveileva hupsu. Kuitenkin kirjailija V.A. Koskenniemi, joka oli kirjailijavaikuttajana tuohon aikaan, piti hänen tuotannostaan erityisesti. Hänen katsottiin jopa suosivan Aila Meriluodon tuotantoa. Myöhemmin, kun modernistinen kirjallisuussuuntaus nosti päätään, Meriluotoa enneminkin haittasivat akateemikko V.A. Koskenniemen suosionosoitukset.

Aila meni naimisiin vuonna 1948 toisen tunnetun kirjailijan, Lauri Viidan kanssa. Avioliitto oli tunnetusti hyvin karikkoinen kahden kirjallisesti lahjakkaan ihmisen välillä ja se päätyikin eroon. Avioliitosta syntyi neljä lasta, joiden kanssa Aila Meriluoto muutti Ruotsin Lappiin eron jälkeen.

Siellä syntyi runokokoelmia, proosatekstejä sekä käännöksiä, joita hän oli myös taitava tekemään. Myöhemmin hän muutti eteläisempään Ruotsiin ja teki paljon suomennoksia siitä syystä, että hän halusi pitää suomen kielen kirjoitustaitoaan yllä.

Kun Aila tuli takaisin Suomeen, hänen runonsa alkoivat tulla puhekielisiksi. On katsottu, että hänen kirjallinen ilmaisunsa oli vapautunut ja hänen ruonojaan alettiin tutkia siinä valossa kuin ne olisivat olleet kertomuksia hänen omasta elämästään. Olihan Meriluoto juuri kirjoittanut elämäkerran entisestä miehestään Lauri Viidasta. Ehkä he olivat myös aikansa mediapersoonia omalla tavallaan.

Hänen kirjoittamassa muistelmateoksessa Mekko meni taululle vuodelta 2001 kerrotaan lapsuusmuistoista ja elämästä Pieksämäellä. Joten paikkakunta on ollut innoittajana myös kirjallisestikin. Aila Meriluoto on ollut todella tuottelias tehdessään monenlaista tuotantoa, klassikoiden suomentamisesta lastenkirjoihin ja proosaan. Hän on saanut useita erilaisia palkintoja ja tunnustuksia kirjallisesta urastaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *